Pätkispäivä jää tänään pikkuisen pätkikseksi. Pakko mennä päivälliselle työn puolesta, joten pari tuntia jää vaille vuorokaudesta, mutta tällaista tämä sitten on. Otsa rypyssä pakertaminen ei ole ainakaan itselläni osoittautunut yhtään sen tehokkaammaksi, kuin hiukan leväperäisempi toiminta. Ehdottomuus on aina ollut jollain lailla oma toimintatapani ja sitten, kun hommat eivät suju täydellisesti on seuraava vaihe täydellinen vastakohta. Tässä olen yrittänyt opetella viimeisen vuoden ihan hyvällä menestyksellä tällaista sallivampaa linjaa ja päästä irti joko/tai-tyylistä. Ennen se on ollut sitä, että jos on sortunut jollain lailla, niin sitten se onkin ollut ihan se ja sama mitä sitä suuhinsa laittaa lopun päivää... Siinä on ollut opettelua, että nokka ruvelle kompasteltua voikin heti jatkaa eteenpäin. 

Mutta onhan tämä niin helvetin hidasta ja turhauttavaa välillä... Tulevana lauantaina on taas kekkerit, eikä pudotusta painoon ole odotettavissa. Voisihan sitä jättää nekin väliin, mutta en kyllä jätä. Sen verran harvoin tulee nykyään missään enää käytyä, että kokonaisuuden kannalta näillä juhlimisilla ei ole suuren suurta merkitystä. 

Tulipa sitten riipaistua pienet humalat tuossa eilen ja vaakahan on aina ryypiskelyn jälkeen tosiystävä :) Ylimääräiset turvotukset tulee kuseksittua ja kuinkas ollakaan lukemat näyttävät alimmilta ikinä. No huominen on sitten ihan toinen juttu, koska ankaraa juomista seuraa ankara syöminen ja tämä päivä on tietenkin vietetty soppakulhoja kolistellen ja äitienpäivän herkkuja natustellen. Sen niin tietää, että ei kannata huomenna edes mennä vaa´alle, koska nestetasapainoa on hoidettu tänään litkimällä litroittain vettä, mutta vessassa toki ei ole tarvinnut ravata. No viis siitä, hauskaa oli ja päivän pari voin iloita tuosta lukemasta.

Huomenna varmaan sitten olisi seuraava pätkis päivän aatto ja kaupasta pitäisi käydä hakemassa tarvittavat ruoka-aineet. 

Laskennallinen peruskulutus minulla olisi jossain 2500kcal tietämillä ilman liikuntaa. Saattaa jopa olla, että kulutus on noussut tuolle tasolle, nyt kun kilpparivaivat on hoidossa. Kehon lämpö on ainakin noussut sen asteen verran ja siihen tarvitaan jo vuorokaudessa muutamakin kilokalori. No mutta, jos saan ne 5 päivää menemään lähellekään tuota 1500kcal ja pätkispäivät 1200-1500, niin olisi odotettavissa kilon vikkopudotus, mikä olisikin jo ihan huima vauhti aikaisempaan nähden.

24h pätkäpaasto tai oikeastaan pätkä ene alkoi eilen illalla klo 22 aikaan. Piti aloittaa jo klo 20, koska se helpottaisi tätä päivää, mutta herra oli ostanut saunajuomat ja pakkohan sitä oli maistaa Farmhousen Cloudy Scrumpy siideriä, kun oli ihan uusi tuttavuus. No ei tarvitse toiste ostaa. 

Varmaan nyt etenen nämä päivät 3x200kcal syömisillä. Tänään ensimmäinen ateria oli klo 11 ja piti sisällään ½prk luomuraejuustoa, 50g kinkkusuikaleita, kurkkua ja tomaattia. Kohta sekoittelen kokeiluluontoisen psylliumpuuron.... ½dl kermaa, ½dl mustikoita, 1rkl mehutiivistettä ja ehkä steviaa lisäksi, vettä ja psyllium jauhetta ehkä n. 1rkl. Joskus vuosia sitten tein tällaista pöperöä välipalaksi yhdistelmällä psyllium, fun lite mehu ja kerma tai rahka. Se oli yllättävän hyvää ja maistui jotenkin vispipuurolta... Kaikkea sitä on tullut kokeiltua... 

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin tuossa 18-19 välillä syön aamuisen setin tyyliin ja sitten klo 22 aterioin vatsan täyteen paistettua tomaattia, paprikaa, munakoisoa ja jauhelihaa. Helvetin kova nälkä tässä on ollut jo viimeisen tunnin, vaikka nyt tulee vasta 3h ruokailusta.  Saas katsoa, miten tuo psylliumkuitu ja maitorasva pitää nälkää verrattuna vähärasvaiseen proteiiniin....

Törmäsin eilen blogiin, minkä pitäjä harrastaa 5/2 systeemiä, eli pätkäpaastoa. Itselleni pätkis on tuttu vuosien takaa jo jostain teinivuosilta, jolloin se on varmaan ensimmäisen kerran noussut hitiksi. Tuolloin se toteutettiin mehupaastona ja muistaisin noudattaneeni sitä yhden kesän. Tuloksista ei ole kyllä mitään muistikuvaa. Toisen kerran 10 vuotta takaperin olen kokeillut warrior paastoa parisen viikkoa. Siinä mennään  kutakuinkin 20/4, eli joka pävä paastotaan 20h ja syödään tuon 4h aikana kerran tai kaksi. Tuloksia siinä kyllä tuli muistaakseni paremmin, kuin perus vhh-ruokavaliolla, mutta olihan se liian raakaa peliä, eikä onnistunut pidemmän päälle. Ahmimisreaktio alkaa mulla nostella päätään, jos olotila pääsee liiaksi nälän puolelle, eikä sitten meinaa mikään riittää. Kaiken maailman eneilyt on ihan pois suljettuja omalla kohdallani, enkä tiedä onko niissä oikein järkeä kenenkään kohdalla. 

No mutta tämä tällä hetkellä vallalla oleva pätkäpaasto on kyllä ihan kokeilemisen arvoinen juttu. Ensin ajatttelin, että koko päivän paasto voi olla turhan radikaalia, mutta siinähän olisi tullut yli 30h paasto. Tällä systeemillä, mitä ajattelin tänään aloittaa kokeilemaan, olisi tarkoitus olla 24h matalilla kaloreilla 2 kertaa viikossa. Matalat kalorit tarkoittaisi sitten n.600kcal, mikä on enen eli erittäin niukka energisen raja. Homma starttaa siis siitä, että tänään syön viimeisen kerran klo 22 ja sitten huomenna klo 22 voi taas syödä normaalisti. Siinä välillä syödään se 600kcal. No koitetaan nyt sitten miten se menee, mutta nyt kun kirjoitin asian auki, niin ei tuossa kyllä ihan kauheasti vajetta pääse syntymään, jos paaston päätteeksi pistää 1000kcal edestä ruokaa tuulenverhoon... Tai no ehkä siitä tulee kuitenkin, koska vaikka tähtään siihen päivittäiseen 1500kcal rytmiin, niin kai se energiansaanti liikkuu lähellä 2000kcal, kun en niin kauheasti jaksa laskeskella ja aika usein tulee vielä joku yöpala purtua ennen nukkumaan menoa. Eilenkin söin sitten vielä purkin raejuustoa ja n.1rkl salaatinkastiketta siinä joukossa, niin siitä tulee jo se 300kcal plussaa, eikä se 2 lautasellista lohikeittoa myöskään pysy ihan siinä 500kcal raameissa. Että saattaahan tämä olla ihan hyväkin juttu! Ei siinä sitten muuta, kuin voikahville ja kohti uusia haasteita...

Vertaistukea saisi kyllä ihan tarpeeksi keskusteluryhmistä, joita netti pullistelee ja ehkä olen hieman kypsäkin siihen konsensukseen ja mielensä pahoittajien joukkoon, joille ei voi sanoa mitää koskaan suoraan. Jotain sanottavaa itselläni siis ainakin on, kun tähän olen ryhtynyt ja edelleen tietenkin toivon, että jollakulla muullakin olisi. Suurin syy blogin perustamiseen on luultavasti tämän projektin tehostaminen päivittäisellä tai edes tiiviillä pohdinnalla. Kai tämä jollain tasolla kannustaa pysymään paremmin ryhdissä, kun julkisesti joskin anonyymisti tuulettelee oman elämänsä pinttyneintä likapyykkiä. 

Vaaka saa tänään viettää vapaapäivän ja katsellaan huomenna sitten mitä se meinaa... Aamupalana meni voikahvi, tuossa hetki sitten lounaaksi purkillinen raejuustoa ja 200g kinkkurouhetta. Päivälliseksi pitäisi keitellä lohikeittoa, mihin tulee runsaasti porkkanaa hulluna kermaa ja sulatejuustoa ja sitten ne muut perusraaka-aineet. 

No niin ja vihdoin valutaan taas alempiin lukemiin. Mitään radikaalia nesteiden poistumista, ei ole vielä havaittavissa, mutta eiköhän sekin sieltä tule ja pieni toive elää,että puntarin lukema hilautuu uusiin himpun verran alempiin lukemiin. Tuosta eilen mainitsemastani kilipirauhasen vajaatoiminnasta on pakko vielä sanoa, että se on kyllä yksi perkele ihmisen elämässä. Suomessa sairaus on rikollisen huonosti hoidettu ja osaavia lääkäreitä on kourallinen. Vituttaa suorastaan, mitä sitä on joutunut käymään läpi elämän aikana, kun sairautta ei ole diagnosoitu.

Pitkään olen jo miettinyt, että pitäisikö sitä hankkia tutkimustulokset sieltä lapsuudesta ja nuoruudesta ja katsoa itse mitkä ne arvot ovat olleet jo silloin. Minulla on seurattu kilpirauhasarvoja jostain syystä koko ikäni, mutta kaikki on ollut kunnossa... epäilen vahvasti! Ehkä on kuitenkin parempi olla hankkimatta todisteita, ettei katkea verisuoni päästä siitä vitutuksesta, että on oikeassa ja idiootit lääkärit ovat osaamattomuudellaan aiheuttaneet tämän loputtomalta tuntuneen läskisodan.

No nyt tilanne on toinen, kun lääkkeet ovat oikeat ja annostus kohdallaan. Taistelu ei tunnu enää loputtomalta ja jo valmiiksi hävityltä. Joku kaunis päivä pääsen eroon tuosta koko ikäni mukanani kantamasta obesitas morbida-statuksesta. Sairaaloinen lihavuus kuulostaa pahalta, mutta kyllä tuo latinan kielinen kuolettava lihavuus on ihan pikkuisen vielä pahempi... 

Mutta hei, olemattomat lukijani, ajattelin tässä päivänä jonain avata kauhugallerian ja ottaa "ennen" kuvan ja kuvata sitten muutoksia jatkossa tietyin väliajoin... Mutta nyt voikahvin keittoon ja nauttimaan vapaapäivästä!

Jeb, jeb ja perse vuotaa, vatsa kramppaa, selkään sattuu ja vituttaa, on se jotenkin mahtava olla nainen... No sen kunniaksi smetanalla höystettyä tomaattitonnikalakeittoa aamupalaksi ja ei muuta kuin iloisena uuteen päivään. Siinä on helppo ja yksinkertainen soppa: 1prk tonnikalaa, 1prk smetanaa ja 1prk tomaatti murskaa. Puolikkaassa annoksessa on sellaset 500kcal, eli passeli määrä nälän pitimiksi. 

Nyt olisi aika ottaa pieni spurtti tämän laihduttamisen kanssa ja seuraavat 2 viikkoa olisi tarkoitus vetää vähän tiukempaa settiä. Sen päätteeksi olisi sitten juhlahumua tiedossa ja saa ottaa vähän rennommin pari päivää. Välitavoite olisi itseasiassa saada paino 131 alkuiseksi tuonne heinäkuun alkuun mennessä. Sitten olisi huikeat 10kg pudonnut viimeisen vuoden aikana... Ei tämä vauhti ihan päätä huimaa, mutta eipä tässä ole kauheasti kiristeltykään, joten pääasia, että alaspäin mennään. 

Minulle on jo niin suuri merkitys sillä, että ensimmäistä kertaa elämässä paino ei ole oikeasti jatkuvassa nousussa tai tiukka laihdutus päällä. Tämä on tällaista normaaliuden etsimistä ja lopun elämän alkua... Kilpirauhasen vajaatoiminta on tässä taustatekijänä ja hoitotasapainoon pääsy avainsanana. Nyt kun lääkitys on kunnossa niin elimistö toimii, kuten muillakin ihmisillä, eikä painokäyrä vetele syöksykiidolla ylös alas. 

Hedonistisiat viettivät eilisen päivän Vikings maratoonilla ja juustoja nakerrellen. Gluteenittomat suolakeksit on aika oiva keksinto ja varmaan ainut tekoeines, mitä ikinä koskaan ostan. Täysi viljattomuus on ollut melko helppo totetuttaa vanhana karppaajana. Niitä gluteenittomia tuotteita on nykyään jo pilvin pimein, mutta hiukan jos lukaisee ainesosasia, niin ei paljoa kiinnosta syödä muunneltua sitä ja muunneltua tätä. 

Kukaan ei varmaan päältäpäin uskoisi, miten paljon meillä panostetaan ruokaan. Lähiruoka, luomu ja prosessoimattomuus ovat pääosassa. Eilen tilattiin taas luomulihaa suoraan tuottajalta ja kohta pakastin pullistelee onnellisen possun ja lehmän lihoja. Kanaa ei oikein saa luomuna ja jos saa niin se maksaa enemmän, kuin nauta. Luomumunia meillä syö koirakin ja häneen eineensä tekee eettiseksi ehkä jo se, että lihat on sitä hukkatuotetta, mikä ei ihmiselle kelpaa. Raejuusto, kinkkusuikaleet ja tonnikala ovat ehkä ainoat ei linjassa olevat ruuat, mitä kaupasta tulee kannettua. No kai sitä jotain paheita ihmisellä pitää olla... 

Vaaka alkaa taas olemaan yhteistyössä eilisestä porsastelusta huolimatta. Se on hyvä, kun siitä siitä saataas uutta pontta ryhtiliikkeeseen. Jos sitä sitten menisi ja söisi aamuavokadonsa, että jaksaa töihin lähteä... 

Tilasin eilen uusia vaatteita ja siivosin vaatekaapin ja heitin ison kasan lumppuja pois. Tilaan vaatteet pääasiassa ulkomailta ja tällä hetkellä on vähän hankaluuksia, kun kuosit on niin helvetin räikeitä ja oikein mieleisiä on vaikea löytää. Muutama asiallinen kesätoppi ja leggarit kuitenkin löytyi kulahtaneiden tilalle. Vaatekaapissa on tällä hetkellä sellainen tilanne, että kaikki mahtuu ylle ja isoksi menneet on myyty tai annettu eteenpäin. Oikeastaan sieltä löytyi vain yksi huppari, mikä ei ihan kivasti vielä istu, että siinä sitten se ainut tavoitevaate tällä hetkellä. Bibbalo vaatteita on kerrankin riittävästi, mutta jotain järkevää arkivaatetta työelämään pitäisi hankkia. Smart casual tyyppistä rytkyä kyllä löytyy, mutta niille ei jatkuvasti ole työssä käyttöä. Pitänee kahlata vielä Elloksen norsuosasto läpi, jos sieltä löytyisi jotain rentoa tunikaa ja T-paitaa. 

Mulla on toi vaatekoko tällä hetkellä 48-52 välillä riippuen vaatteen mallista. Kroppa on jättikokoisen tiimalasin muotoinen ja aiheuttaa ongelmaa varsinkin farkuissa... Vyötärö on suhteessa niin kapea, että jos pöksyt on hyvät vatsan ja reiden kohdalta, niin housun kaulus lerpattaa ärsyttävästi. Syksyllä menee kaikki farkut vaihtoon, kun osa ei enää pysy ylhäällä ja lahkeet laahaa 10cm kantapään alla. Varmaan olis järkevää katsoa jotain alennuksia jo sillä silmällä, mutta tuo eilinen tilaus nyt ainakin jo meni ohi siltä osalta. 

Jotain tällaista voisi kuvitella niistä kuviokuoseista käyttävänsä, mutta kas kummaa, kun tämäkin oli sitten loppu...